JuhaKovanen Ei koskaan on vielä tänään

Emme hyväksy leipäjonoja - vai hyväksymmekö sittenkin?

  • Emme hyväksy leipäjonoja - vai hyväksymmekö sittenkin?

Emme hyväksy leipäjonoja, vai hyväksymmekö sittenkin?

Jos kysymme satunnaiselta lähimmäiseltä, mitä asioita hänelle tulee mieleen leipäjonoista, vastaukset ovat usein seuraavanlaisia:  1) on hyvä, että ylijäämäruokaa ei heitetä roskiin  2) leipäjono on ihmisille sosiaalinen tapaamispaikka  3) hyvä, että ihmiset haluavat auttaa toisia  4) leipäjonoissa käy myös väärinkäyttäjiä, jotka voisivat ostaa ruokansa  5) ihmiset hamstraavat jonoissa ruokaa pakastimiinsa.

Köyhiä leimaamalla edistetään julkisen vallan tavoitteita

Leipäjonoissa käy eläkeläisiä, työttömiä, opiskelijoita, lisääntyvässä määrin lapsiperheitä ja myös työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä elämiseen. On syntynyt uusi käsite ”työssäkäyvä köyhä”. Köyhyys on abstrakti ja julkisuudesta häivytetty ilmiö.  Sitä ei aina osata liittää edes leipäjonoihin, vaan niihin liitetään muita kielteisiä, köyhiä leimaavia asioita.  Julkisen vallan toimet ovat olleet omiaan edelleen lisäämään vähävaraisten kielteistä leimaamista. Sosiaaliturvan saajia syyllistetään ja vaaditaan lisää vastikkeellisuutta. Suurtyöttömyyden vallitessa työllisyyttä parannetaan etupäässä sosiaaliturvaa heikentämällä ja lisäämällä valvontaa – ei työpaikkoja.   

KELA-sotku ja suunnitelmat asumistuen leikkauksesta

Toimeentulotuen maksatuksen siirto KELAan aiheutti suurelle määrälle asiakkaita merkittävää haittaa ilman, että poliitikoista koostuva KELAn valtuusto tai oikeusvalvontaviranomainen vaatii ketään vastuuseen. Hallituksen viimeisin innovaatio on leikata asumistuesta tarkoituksena alentaa vuokratasoa. Lisäksi toimenpiteen arvioidaan työllistävän 500-800 henkeä. Jää arvoitukseksi, millä mekanismilla tämä onnistuu. Todennäköisesti em. toimi ei suinkaan alenna vuokria, vaan siirtää yhä useampia ihmisiä toimeentulotukiluukulle.
 

Vakiintuneet  jonot

” Monelle leipäjonossa seisominen on nöyryyttävä kokemus, mutta miksi emme ole päässeet eroon näistä jonoista?”, kysyy tutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.

”Julkinen sosiaaliturvaverkko vuotaa kolmannen sektorin avun paikkoihin, ja yhtä aikaa RAY- ja verovaroilla kustannetaan ruoka-aputoimintaa. Toiminta on siis niin vakiintunutta, että sitä ei paikoin edes pidetä ongelmana.”  (Iltalehti 8.12.2016)

Eriarvoisuuden lisäämisestä torjuntaan

Köyhien määrä, mukaan lukien myös työssä käyvät köyhät, on lisääntynyt nykyhallituksen politiikan seurauksena. Kolmannen sektorin hoitaessa kiitettävästi yhä pidemmät leipäjonot niiden ongelmattomuus vahvistuu. Huolestuttavasti leipäjonot ovat alkaneet vakiintua kaupunkikuvaan. Asenteiden pitääkin muuttua voimakkaasti köyhyyden torjumisen suuntaan. Köyhyyden torjumiseen liittyy olennaisesti eriarvoisuuden torjuminen. Tämän pitää alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja erilaiset tukitoimet koulupolun aikana ovat äärimmäisen tärkeitä eriarvoistumisen ennaltaehkäisyssä. Lapsille ja nuorille tulee viestittää: olet arvokas, sinulla on kaikki mahdollisuudet edessäsi, sinä onnistut.

 Yhteiskunnalliset tavoitteet eivät ole kuuluneet perinteiseen hyväntekeväisyyteen. Mutta eivät perinteiset poliittiset rakenteetkaan ole tarjonneet myönteisiä näköaloja.  Tarvitaan siis tähän aikaan sopivaa uudenlaista kansalaistoimintaa ja poliittista tahtoa nostamaan hyvinvointivaltiomme parhaat perinteet uudelleen arvoonsa.

 

Tiina Tuomela

Lastentautien erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu Vantaa KD

Vahti ry. (Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki) puheenjohtaja

KD Naiset  ry. puheenjohtaja

 

Juha Kovanen

Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry.  puheenjohtaja

 

 

Julkaistu Uusi Invalidi –lehden numerossa 2/2017

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

''Emme hyväksy leipäjonoja - vai hyväksymmekö sittenkin?''

Jo muinaisessa Roomassa oli leipä ja sirkushuvit kansan ykkösasia.

Nyt leipää jaetaan ilmaiseksi.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Missä niitä leipäjonoja on ? Minä jo olen senverran elämää nähny ettei yhtään hävettäisi mennä jonosta leipää hakemaan mutta ei täällä ole lähimaillakaan mitä jonoja. Kaupunkiin jos joutuu lähtemään niin kuolee nälkään jo ennen kuin pääsee jonoon vaikka olis pitempikin. Ei oikein ymmärrä; taitaa olla kaupunkilaisherroja varten koko leipäjakelu.

Pekka Iiskonmaki

#2
Herroilla on herrain metkut. Ei ole ilmaisia lounaita.

Toverit rahastaa jossain välissä.

Leningradiin toimettiin ilmaista ruokaa, mutta toverit myi ne kansalle ja pisti fyrkat parempaan talteen.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Nykyinen hallitus hyväksyy ne. Sen huomaa kun pituus ja avuntarve on lisääntynyt. Hallitusta ei kiinnosta kuoleeko joku suomalainen nälkään tai joutuuko ottamaan pikavippiä lääkkeitä varten.

Kiitos, heille jotka ovat nyky hallituksen äänestäneet valtaan. Oletko tyytyväisiä?

Toimituksen poiminnat