JuhaKovanen Ei koskaan on vielä tänään

Tuleva hallitus, Naton sotapolitiikasta irtautuminen ja vasemmiston rooli

Onko tulevalla hallituksella mahdollisuuksia luopua harjoitettusta sotilas- ja hybridipolitiikasta Natomaiden ja erityisesti USAn kanssa, mikä on lisännyt jännitystä alueellamme?

Puolustuspoliittisia kysymyksiä käsiteltiin eduskuntavaalikeskusteluissa vain ohuesti.  Ajankohtaiset hävittäjä- ja muut puolustusvälinehankinnat olivat esillä, mutta ne liittyvät vain osaan Suomen sotilaallista sitoutumista länteen. Laajemmin puolustuspolitiikasta vaiettiin eduskuntapuolueiden keskeisellä sopimuksella. Vaikeneminen jatkuu Antti Rinteen hallitustunnustelijana esittämissä kysymyksissä puolueille.

Suomalaisen politiikan natottumisen ensimmäinen iso askel otettiin v. 1994 Suomen liittymiessä Naton rauhankumppanuusohjelmaan, jota kukaan (vasemmistokaan) ei vastustanut eikä Eduskunta käsitellyt ja jolla ei ollut mitään tekemistä rauhanturvaamisen kanssa. Se oli ja on ohjelma Suomen puolustuvoimien Nato-yhteeensopivuuden ja yhteistoiminnan kehittämiseksi ja Suomen ulkopolitiikan reivaamiseksi Yhdysvalloille suopeaksi.

Suomi lähti yksimielisenä Naton kanssa Afganistaniin. 

Pentagonin esitys Suomen osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan Naton kanssa oli pari vuotta jäissä perustuslainvastaisuutensa takia. Esitys eteni Suomen politiikassa vasta kun vasemmistopoliitikot Erkki Tuomioja ja Paavo Arhinmäki ilmiotivat kannattavansa sitä.

Viime vuodet ovat olleet kiihtyvää nato-yhteistyön tiivistämistä isäntämaasopimuksineen, kahdenvälisine sotilassopimuksineen Yhdysvaltain, Britanninan ja Ranskan kanssa sekä kymmenin vuosittaisin sotaharjoituksin, kaikki vasemmiston siunaamana. Yksittäisiä vastalauseita on sentään kuulunut.

Vasemmisto on 25 vuotta ollut mukana lähentämässä Suomea sotilallisesti USAhan ja Natoon ja suunta todennäköisesti jatkuu seuraavassa hallituksessa ellei vasemmistossa ja laajemminkin tapahdu perusteellista puolustuspoliittista uudelleenarviota. Vasemmisto ei ole tällä politiikallaan parantanut rooliaan yhteiskunnassamme. Politiikan seurauksena sodan vaara on kasvanut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Saivatko kommunistit jo mitattavan kannatuslukeman vaaleissa vai vieläkö menee nollaprosenttiin?

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Juha. Pidin. Pelko luo suomalaisille paulan. Pitäisi alkaa johtajien lukemaan Raamattua. Emme tarvitsisi elää Jumalan vihan alla. Siunaten, Lasse.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Kylmä Totuus , Holodnaja Pravda
Venäjä on sijoittanut Suomen lähialueelle noin 100-120 taistelukonetta. Näihin kuuluu hävittäjät, hävittäjäpommittajat, pommikoneet, tiedostelukoneet. Tämän lisäksi alueelle on sijoitettu 30-80 taistelu- ja kuljetushelikopteria. Kuolan niemimaan ja Leningradin alueen välillä sijaitsevat seuraavat tukikohdat ja lentokentät. Severomorsk-3, Monchegorsk , Olenogosrk joissa on Mig-25, Suhoi-24, ja Suhoi-33 hävittäjiä sekä Tupolev-22M3 tiedustelu- ja pommikoneita. Karjalassa Äänisen länsipuolella on Petrozavodsk’in (Petroskoi) ja Besovets’in tukikohdissa Suhoi-27 hävittäjiä. Alakurtin tukikohdassa 60 km päässä rajasta on Mi-8 kuljetus- ja Mi-24 taisteluhelikoptereita. Leningradin lähistöllä on Pribylovossa Mi-8 kuljetus- ja Mi-24 sekä Ka-52 taisteluhelikoptereita ja Pushkin’in tukikohdissa Suhoi-24 ja Suhoi-27 hävittäjiä. Ohjustukikohtia joissa on S-300, S-400, Iskander-ohjuksia löytyy Muurmanskin Olenja Guba, Karjalankannaksella Vaskealan aluella ja Zelenogorskissa sekä Reshetnikovossa. Iskander- ja Kalibr-K ohjustukikohta on Laukaassa (Luga).

Venäläistä geopolitiikkaa jota ei edes yritetä salata.
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251205...

Näihin tukikohtiin Venäjä on pysyvästi sijoittanut noin 20000-25000 sotilasta, kovanluokan ammattisotilaita, eivät varusmiehiä joita toki myöskin löytyy muutamia tuhansia. Nämä yksiköt muodostuvat ilmavoimien, ohjusjoukkojen, motorisoitujen panssari- ja tykistöprikaatien sekä maahanlaskuprikaatien yksiköistä joiden vahvuus vaihtelee 3000-5000 henkilöön. Venäjän sotilasdoktriinin mukaan kriisi pyritään ratkaisemaan puolustamalla omia rajoja Äiti Venäjän ulkopuolella. Venäläistä geopolitiikkaa jota ei yritetä edes salata. https://yle.fi/uutiset/3-8855345

Venäjä on järjestelmällisesti, ei suinkaan sattumalta, kasvattanut sotilaallista voimaansa juuri Kuolan niemimaalla Murmanskin alueella. Arktinen alue kuuluu Venäjän pohjoisen laivaston vastuualueeseen ja sen arkaluontoisimmat alueet ovat ydinsukellusvenelaivaston tukikohdat. Pelkästään Muurmanskin alueella on neljä Bulava-ydinohjuksin varustettujen Borei-luokan sukellusveneiden tukikohtaa, Zapadnaja Litsa, Vidjajevo, Gadzijevo ja Poljarny. Pohjoiselta jäämereltä on reitti Norjanmerelle ja sitä kautta Atlantille. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005986953.html

Tämän sotilaallisen varustautumisen on Venäjä luonut vain hyväntahtoisuuttaan, puolustaakseen Suomea jos Nato hyökkää meidän kimppuun, vai mitä Kovanen?

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Suomen kuuluu liittyä varsovan liit...ainiin

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Sodan vaara pienenee olemattomiin, kun Suomi liittyy NATO:on.

Toimituksen poiminnat